Aamusta liikenteeseen nyt kun on paperit kunnosssa pitäis päästä ettenpäin enemmän etelään, määränpäänä bato niminen kylä toisellapuolella saarta josta lautalla eteenpäin. Asemalla ei kuulu eikä näy pitkänmatkan busseja eikä kuulemma tänään tulekkaan siis vaihtoehdoiksi jää minivan tai paikallinen ”bussi” valitsen linkan. Matkaa olis 168 km, ei paha. Kun lähdön aika koittaa tarviihan tämä kulkuneuvo tuupata pois ruudusta koska pakkia ei ole, eikä se ilman tuuppausta käyntiinkään lähde. Ei ikkunoita 2 kertaa enemmän ihmisiä kyydissä kuin istumapaikkoja. No pysähtyyhän se joka pysäkillä ja välilläkin jos joku haluaa kyytiin tai pois. Matkanaikana tankataan gasoliinia, enemmän kylläkin vettä koneeseen ainaskin 10 kertaa 4 litran kannu. 168 kilometriä ottaa vaivaset 7 tuntia aikaa. Sillä sinänsä ei ole paljoa merkitystä koska lautta boholille lähtee vain 1 kerran päivässä aamulla kello 9, en siihen olis kumiskaan kerinnyt. Perillä markkinoilta olis saanu fisuja edulliseen kilohintaan olis voinu kokata sapuskat satamassa jos olis tullu retkikeitin matkaan. Ehkäpä nenäni on jo tottunut kaikenlaisiin tuoksuihin, ei tarvitse edes nyrpistellä nenäänsä markkinoilla vaikka kaikki kalat ei ihan tuoreimmasta päästä olekkaan.Ostan grillatun kononaisen kanan ja nautin jääteen kera torin laidalla. Illasta lähtee lautta cebulle, päätän ottaa sen mielummin kuin jäädä yöksi. Yölautta ja majoitus on 2 kerros siskonpeti meininkiä. Hätisteltyäni isommat liikkuvat elikot sängystä, iltapalaa kauppiailta ja unet. Cebulla kyyti keskustaan kello 5 aamulla, katselen taasen yhden cityn heräämistä aamutuimaan, kunnon aamupala ravintolassa, tallustelua ympäriinsä kunnes totean ettei kyseisellä kaupungilla ole luultavasti minulle paljoa annettavaa. Ainut ero on ehkä hieman leveämmät kadut ja hieman siistimpi yleisolemus, tosin olen kaupungin paremmalla alueella, downtown näyttää yhtä rähjäiseltä kuin muutkin isot kylät. Vaikka rinkka hiostaakin selkää haluan pois, johonkin vähemmän melua ja häslinkiä omaavaan paikkaan, taksi takas satamaan ja uutta lauttaa metsästämään.
Siinä on muutama muikku kavereineen kuivattu tarjolle. Ehkä sun nenä alkujaankin on ollut tottunut noihin tuoksuihin? No, veden alla ne näyttää sitten vähän elävämmille.