Pieni siirtymä kohti valkoisena hohtavaa hiekkaa ja bileitä. Pääsiäispyhät sekoittavat todella tämän maan. Juuri mikään ei liiku ja kaikki majoitukset maksavat maltaita. Onhan tämä aika kyllä ainoita lomia paikallisille. Hotellit rokottavat törkeästi tilanteesta ja 5x normihinnan joutuu pulittamaan viikonlopusta. Käytännössä kaikki paikat on loppuunmyyty ja joudunkin hieman hyppimään hotellien välillä. Yksi yö vuorenpäällä johon ilman nelivetoautoa pääse,
sieltä sitten white beach rannalle ja yhdistettyihin täydenkuun ja juhlapyhien lopettajaisbileisiin. Ranta on kyllä niin täynnä ihmisiä jotka innoissaan ahtavat ravintellien antimia kitusiin ja katsastavat ohjelmaa jota on yllättävänkin paljon tarjolla ympäriinsä. Päivä varattuna itseaiheutetun pääkivun hoitoon vaikka ei sitä kyllä olisi tarvinnut, sen verran rauhallisesti tuli juhlittua.
Päivän toppi taasen manilassa sillä näillä liikenneyhteyksillä ei määräänsä pitemmälle pääse yhden päivän aikana. Saahan siinä samalla hieman tukkaa lyhemmäksi ja jaloille hierontaa.
Subic bay Manilasta pohjoiseen toinen paikka coronin lisäksi missä on mahdollista sukellella lukuisien toisen maailmansodan hylyissä. EIpä ihan onnistu asiat niin kuin oli suunnitelmissa, blue rock sukellus resortti josta majapaikan olin varannut onkin nykyään vain resortti sillä sukelluskoulu on lopettanut.
Seuraavan päivän olinkin varannut scootterilla ajeluun ja osa siitä meneekin toista koulua etsiessä, se kyllä löytyy. Muut nähtävyydet jäävätkin sitten vähemmälle sillä kaikki ovat kaupungin toisella puolen johon menoni torpataan moneen otteesseen. Täällä on vapaasatama alue jota valvotaan portein ja vartioin, sinne en pääse kun on sandaalit jalassa…. siis mitä?
Koitan löytää väylää eikä sitä löydy kuin kiertämällä 40 kilometriä vuoren toiselta puolelta, niin paljon ei vesiputous tai ocean park kiinnosta, että lähtisin vuorta kiertämään.
Viimeisen kerran kun eri puomilta käännytetään kysyn syytä ja ei siihen kuulemma mitään muuta syytä ole kuin oma turvallisuus, mitä en kyllä käsitä. Vapaasatama alue on vain kaupunginosa hotelleita ,ravintoloita ja kauppoja on ihan saman lailla ja on vielä siistimpi kuin normi kaupunki puominen toisella puolen.
Olongapon kaupunki on kyllä täynnä erittäin rumia ja synkkiä rakennuksia.
Seuraavalle päivälle sovitut sukellukset joudun perumaan kun tämä tietokone tekee tepposet eikä taaskaan suostu käynnistymään, lentää kyllä kauas jorpakkoon kunhan kotiin pääsen. Toivossa elin että olisi vielä tämän reissun toiminut. Edellisestä päivästä viisastuneena laitan oikeat kengät jalkaan ja suuntaan vapaasatamaan konetta korjuuttamaan, uus kovalevy ja käyttiksen uudelleen asennus, aikaa vaan menee kun löytää jonkun joka moisen osaa ja kerkiää tekemään. Olishan sen vanhankin kovalevyn voinut formatoida, mutta mielummin säästän kuvat ja videot. Eikä kustannus kaikkiaan ole kuin 40 e ja osittain hukattu päivä. Muistit vaan häviää johonkin ja kone toimii äärettömän hitaasti.
Kaikissa risteyksissä sataman alueella on stop merkit joka suuntaan, Epähuomiossa jätän kerran pysähtymättä ja siitähän poliisisetä ei pidä vaan viittoo sivuun, 9e penalti olisi tullut mutta siltä oli sakkolaput loppu. Sano vaan että olinpas onnekas ja hyvää matkanjatkoa.
Hieman mietin josko seuraavana päivänä pulahtaisi pinnanalle ja jatkaisi matkaa yöbussilla. Sen verran vihkoon täällä vietetty aika on mennyt etten uhmaa kohtaloa ja valitsen päiväbussin ja sukellukset jäävät seuraavaan kertaan.
Bussissa kohti pohjoista mieleeni tulee etten tainnut ottaa ainuttakaan kuvaa koko Olongabon subic bayn vierailun aikana. Eikä niitä löytynytkään kamerasta eikä sen puoleen puhelimestakaan.
Edellinen vierailuni Baguio kaupungissa oli hieman pikainen vain yö yli nukkuminen ja matkan jatko muutama vuosi sitten. Tällä kertaa vietänkin muutaman päivän ja perehdyn alueen antimiin, Siis täällähän on ilmasto kuin suomen kesässä päivällä reilu 20 ja yöllä noin 15, Sada ei kylläkään niin paljoa kuin kotosuomessa. Mansikan mollukoita kasvaa muutamalla tilalla kaupungin ulkolaidalla. Keräämään en itse ala vaan tyydyn ostamaan valmiiksi poimittuja.
Pastellinväriset talot muistuttava vuoreksen alueen värimaailmaa, kuulemma kun kauempaa katselee muodostuu väritetyistä taloista hieman kukkaa muistuttava kuvio.
Taiteilijoiden pien kylä tarjoaa näytille jos jonkinmoista maalausta ja veistosta, kummitustalo, mukavia puistoja jossa käpötellä ja kukkatarhaa japanilaisten kaivamien tunneleiden kera.
Kyllähän täällä nähtävää ja koettavaa on, matkalla camp John Hayin on hyvinkin inhoittavan näköinen golfkenttä, viheriöt lippuineen on melkein järjestään pienen nyppylän päällä josta pallo luiskahtaa arvatenkin rinteen jollekkin sivulle. Muutenkin happi on vähissä täällä pilvien korkeudella ja näkymät mukavat.
Kova jätkä toi Duerte joka presidenttinä täällä nyt on heilunut jo muutaman vuoden, Lähinnä uutisissa huumeiden vastaisen sodan takia jolla koittaa rajulla kädellä vähentää sitä maasta.
Ei se ainoita kovia päätöksiä ole mitä on tehnyt. Viimeisimpänä päätti sulkea Boracayn saaren turisteilta puoleksi vuodeksi. Paratiisisaari joka löytyy useimmiten top 10 rannoista maailman listoilla. Suunnattomat turistimassat jopa 2 miljoonaa vuodessa ovat rasittaneet saarta ja roskaantuminen on ollut välttämätöntä. 100 tonnia jätettä tulee päivässä, eikä sitä pystytä kasittelemään.
Aikas kova päätös sillä 7000000 jo varattua matkaa joudutaan perumaan ja 35000 työntekijää menettää elantonsa. No on isosetä luvannut reilut 30 miljoonaa euroa kattamaan työntekijöiden ja yritysten menetystä.
Reilut 700 poliisia ja patalioona sotilaita on määrätty valvomaan saarta, kai niillä lupa ampua on jos joku turisti koittaa rantautua saarelle, no tarkoituksena on laittaa vesi ja viemäri verkosto uusiksi ja purkaa laittomasti tehdyt rakennukset. Näytti vielä keskisormea kiinalaisille jotka olisivat halunneet sijoittaa 500 milj. euroa casinoon saarella. Eipä antanut lupaa rakentaa.
Armas siskoni ei siitä tykännyt kun täällä oli, että suurin osa poltteli tupakkaa. Eipä polta enään. Kiellettyä sakon uhalla on moinen hupi. Varsinkin täällä pohjoisessa on tupakointi kielletty joka paikassa. 20e sakkoa ekasta 30 tokasta ja 50e kolmannesta kerrasta sitten varmaan työleirille tai saunan taakse. Sama pätee roskaamiseen.
Vaikka moiset toimet hieman rankoilta tuntuvat eron kyllä huomaa kaduilla kulkiessa.
Se niistä poliittisista päätöksistä tällä erää ja kun on päivän köllötellyt kuumissa lähteissä kaupungin lähistöllä on hyvä painua unten maille.