Reissut

3 viikon jälkeen isompi kaupunki tuntuu hyvin sekavalta ja epämukavalta, pienien mukavien kylien rauha on taaksejäänyttä. 6 tunnin pakettiautokyydin jälkeen kuski toteaa kaupingin laidalla että ohjaustehostin hajos ja paiskaa koko porukan pihalle autosta. Rinkka selkään ja nilkalla eteenpäin tovin kuluttua löytyykin mukava majapaikka. Toki hyviä puoliakin on sain viimein koneeni korjautettua vaikka ei se todellakaan yksinkertaista ollut.Loppujen lopuksi kaveri tuli sunnuntaina töihin korjaan mun konetta vaikka firma oli kiinni ja viikon ainut vapaapäivä. Isot thänksit hänelle ja pikku bonus:) Nyt mut saa skypesta kiinni ja nää päivityksetkin on hieman helpomaa tehdä. Sabang ja maanalainen joki johon pyrkimys oli kova päästä, onhan se yksi maailman nykyisistä ihmeistä. Kysyin varmaan 5 eri matkatoimistosta jos vaikka olis reissuilla paikkoja auki ja kaikki tietenkin täynnä pitkälle eteenpäin. Turistien määrä on rajoitettu per päivä ketä sinne pääsee. puertosta löytyy toimisto josta voi ostaa Walk in lipun noita on vissiin 300 / päivä. Saan toimistosta lipun ja ja hotelin vierestä kuljetuksen seuraavalle päivälle, niin ja henkkarit mukaan lipussa on nimi ja se tarkastetaan niin lippua ostaessa ja myös paikanpäällä, näin kai ehkäistään trokareita. Sabang itsessään on ranta muutamalla majatalolla, kyllä sen heti huomaa että kunnon nähtävyys on. Siihenmalliin on kauppiaita pörräämässä ympärillä Ja hinnat tuplat vaikka Coroniin verrattuna. 8.2 kilometsiä maanalista jokea toki siitä näki vain n 2km, loppuosaan ei ole mitään asiaa turisteilla vain tutkiat saavat erityisluvalla sinne mennä. Aivan mieletön kokemus kylläkin, sysipimeä kapea luola hienoine tippukivimuodostelmineen, ikää noilla tais olla muutama 10 tuhatta vuotta. Välilla luolasto aukeaa mahtaviksi halleiksi jonka seinä hädintuskin näkee, korkein on 90 metriä joen pinnasta. Valonheitin pyyhkii seiniä ja käytävää eteenpäin. Lepakoita on paljon ja en joka osumasta tiedä onko vettä vai jotain muuta mitä katosta satelee, opas pyytää pitämään suun kiinni jos katselee ylöspäin, ettei tule ylimääräisiä maistiaisia. Joudun ensimmäisen varkauden kohteeksi myös samalla reissulla, repun suvutasku on n.4 cm auki ja eiköhän toi saamarin apina äkkää karkin sielä näkyvän. Käsi käy nopeammin kuin ehdin tajuta…. siihen pöydälle sit mun viereen syömään sitä tyytyväisenä ja kehtas vielä irvistellä. Oli varmaan maistuvaa. Kyllä sitä löytyi näiksi päiviksi tekemistä kaupingistakin. Vaierirataa, perhosfarmi, krokotiilejä, pari biitsiä, museoo yms. Kirkkoonkin olin menossa katsomaan, mutta sielä oli monttubileet. Ei sentään kuokkiin kehdannu mennä. Nyt on sitten filippinien taival tällevuodelle tehty illallista ja yöunia lukuunottamatta. Huomenna iltapäivästä maan vaihto ja seuraavat kuulumiset tulee malesian puolelta, Taitaa mennä muutama päivä Kota Kinabalun kaupungissa ihmetellessä huntupäitä.