Tulee mieleen lapsena moneen kertaan katsotut Indiana Jones leffat kun hiippailee kivitemppelien keskellä. Koitan silloin tällöin nurkantakaa katsastaa jos vaikka Angelika pyllistelisi nahkatrikoissa ja painelisi henkiin heränneitä patsaita turpaan tomb raider hengessä, eipä näy muita kun turisteja ja muutama satunnainen munkki.
Umpeen muuratut ovensuut laittaa pohtimaan, että mitäs kiveä tarvitsee kääntää tai painaa jotta salaluukku avautuu. Perkules en löydä niitäkään, saatikka sitten säihkyviä aartehia.
Eri uskontokuntien ja aikakausien olemus näkyy näyttävissä kaiverruksissa ja rakennustavassa. Suurin yhtenäinen kaiverrus johon törmään on Angkor Wat temppelissä, joka muutenkin on suurin uskonnollinen rakennus maan kamaralla. 70 metriä pitkät ja 2 metriä korkeat hyvinkin pikkutarkat kaiverrustarinat sodankäynneistä koristavat kunkin ilmansuunnan pääkäytävää. Siinä on hetken talttaa ja vasaraa saanut käyttää niitä naputellessa.
Joitakin luhistuneita osia eri temppeleistä on kasattu uudestaan muun muassa intiasta tulleiden asiantuntijoiden avulla vuosien saatossa. Muutama nostokurki on nytkin pystyssä töiden johdosta.
Pariin pyhään temppeliin ei pääse olkapäät eikä polvet paljaana. Kannatan hieman rättikauppaa kun joudun ostamaan t-paidan hiattoman tilalle päästäkseni auringonlaskua katsomaan pienen vuoren päällä olevaan temppeliin, joka ei oikeastaan laske vaan tavallaan haihtuu pois pilviverhon syliin. Onneksi olin hieman ajoissa sillä temppelin päällä olevien vierailioiden määrä on rajoitettu, ei pääse sisään ennen kuin joku tulee ulos. Moni joutuu pettymään eikä pääse sisään.
Kello piippaa 4 aikaan aamusta jotta kerkeää saman möllykän Näyttävää mutta hidasta nousua ihailemaan Angkor wat temppelin tornien takaa.
On sitä maatakin aikanaan kaivettu, leveät vallihaudat ja kuninkaalliset kylpypaikat kiertävät jotkut temppeleistä luoden hieman puistomaisen tunnelman.
Joidenkin rakennusten läpi on kasvanut isoja puita luhistuttaen rakennukset. Kasvaahan niitä temppeleiden katoillakin kurkottaen taivaisiin Ta Prohm niistä kuuluisampana monine puineen.
Alun perin mietin hieman liikkumista polkupyörän avulla, mutta etäisyydet ja kuumuus ajavat minut valitsemaan köllöttelyn mopon perävaunussa vettä litkien. Sinänsä hyvä valinta sillä kävelyä ja rappusia tulee päivän aikana paljon.
Oli myös hyvä valinta kiertää pienempiä mestoja ensin ja lopuksi isomman niin pysyy mielenkiinto yllä.
Tutkia aluetta voi joko yhden (20e)tai kolmenpäivän lipulla (40e)joka on viikon voimassa, innokkaimmat voivat lunastaa 7 päivää (60e) kuukauden aikana käytettäväksi. Päivässä tulisi todellakin kiire eikä kunnolla mitään näkisi. 7 päivää kivikasoja on ehkä hieman liikaa. Valinnan vapaushan on jokaisella itsellään.