Isoja fisuja katsastamaan sehän koko reissun tähän pieneen kyläpahaseen ohjasi. Suurimmaksi osaksi kalastuksella kyläläiset olivat saaneen elantonsa kunnes tieto siitä että isotkin kalat viihtyvät täällä levisi ympäriinsä ja matkailiat alkoivat tuoda muutakin tuloa asukkaille. Nämä elikot on isoja mittaa kymmenisen metriä painoa muutama tonni. Kyllä lentäis pilkki ja muut kalavermeet laidan yli jos moinen mötkäle kiini ottais kalareissulla. No lentelee niitä muitakin tavaroita laidan yli onnistuin taasen sähläämään sekä aiheuttamaan hieman pahennusta viskaamalla toisena päivänä toisen räpylöistäni laidan yli juuri kun venho kiihdytti kohti juuri bongattua valashaita, vene ympäri ja räpylää etsimään, löytyihän se ja päästiin taas polskimaan fisujen sekaan. Manilasta tulleen pariskunnan naispuolinen ihminen onneks hieman pelasti minua hettämällä snorkkelinsa yli laidan , löytyi sekin. En ollut ainut sähläri matkassa. Kylässä valitaan vuosittain miss valashai, siitä en ihan varma ole onko se nyt niin mairitteleva titteli naiselle. Haikalat näyttävät minulle pyrstöeväänsa, on aika lähteä pakaamaan tavaroita rinkkaan ja huomenna kohti etelää. Huominen päivä menee legaspi nimisessä kaupungista siitä matka jatkuu seuraavalle saarelle, kohteista ei vielä ole tietoa,luultavasti pikapikaa saarenhalki ja leyte nimiselle saarelle parkkiin. Toki nautin vielä tämän illan uimaaltaasta,auringolaskusta,hyvästä ruuasta taidanpa ottaa vielä yhden hieronnakin.
Voi hitsin hitsi kun kaveri reissaa maailman äärissä asti……
Siis onneksi sain tämän blogin linkin, nyt mulla on kivaa seurattavaa työpäivinä :))) ihan tässä matkustan samalla konttorituolilla.
Vuokatissa kun riittää ihan liiaksi lunta ja pakkasta sekä yksinäinen työkoppi !
-hauskoja seikkauluja sulle-