Matka jatkuu tavoiteena banahue niminen pikku kaupunki vuoristoseudulla.Vihdoin löysin linikkaaseman jolta lähtee pohjoiseen busseja, mutta eihän sinnne suoraan pääse ensin matka banguio sieltä sitten jollain muulla kyydillä eteenpäin.Iltamyöhällä saapuminen ja voin vain todeta ettei jatkoyhteyttä enään lähde. pikainen majapaikan etsintä, pyörähdys paikallisilla yömarkkinoilla vähän sapuskaa ja 7 tunnin nokoset.Aamusta etsimään asemaa ja löytyyhän se vaikka hieman kyseenalainen sellainen. Eikun bussin penkille ja matkaan, tunti menee sujuvasti siten alkaa paussin aikana kuski+lipuntarkastaja roplaan pikkasen etuakselistoa auton alla, ei mitään suurempaa ja matka jatkuu. 4 tunnin ajon jälkeen savua alkaa tupruta takapyörän tuntumasta, bussi toppiin ja äijät hommiin, no nehän palottelee auton siihen tienposkeen, lähtee vetonivelet, renkaat,laakerit,jarrurummut yms muuta sälää kilo tolkulla tienpientareelle. Kuski tilaa mopedin paikalle, osat kyytiin ja aijät poistuu paikalta jättäen matkustajat hieman ihmettelemään tienposkeen. 2 tunnin jälkeen tulee infoo että lähtivät läheiseen kaupunkiin korjauttamaan niitä, niin sinne on 1 tunnin matka sillä härvelillä millä lähtivät. kävelymatkan päässä on pieni kioski mistä saa limpparia ja naksuja. Tais olla onnen päivä kyseielle yrittäjälle sen verran paljon sai tavaraa myytyä päivän aikana ja lupashan se majoittaa koko sakin kotiinsa lattialle siskonpetiin kun ei kuulemma ihan 20 sänkyä ole. Jos paniikki ja nälkä ahdistaa ainahan vois ostaa puluja ja kyniä/grillata ne. Yks saksalainen apina kiipee puuhun ja virittelee riippumaton, kömpii sinne ja alkaa nokosille, leppoisaa jutustelua ja torkkumista muutama paikallinen jatkaa matkaa omin avuin, kukaan ei hermostu ja porukalla ollaan samaa mieltä, että ihan mukavaahan tämä oli kun sai tutustua uusiin ihmisiin siinä odotellessa. 5 tuntia se otti kunnes bussi nytkähtää taas liikkeelle hurrauksien ja aplodien säestämänä.Loppumatka menee ilman sen suurempia huolia, perillä on jo keskiyö ja matka alkoi klo 8 aamulla… vastassa on hilpeä nuorisjoukko jaka on kerinnyt nauttimaan ehkä hieman liikaakin virvoitusjuomia bussia odotellessa. Sitten se majapaikka, suurin osa taloista ja kaupoista on suljettu metalliportein ja lukoin. Nuorison innokkaalla avustuksella siitä sitten potkimaan ovia ja portteja, jos vaikka sais majatalon isännät hereille. Kaikki saa majapaikan ja portit sulkeutuvat uudelleen lukot napsahtelevat ja kylä hiljenee, kaipa ne lukot aamulla sitten taas aukeaa että pääsee pihalle. Väsyneenä ja yhtä mielenkiintoista kokemusta rikkaanpana pötkähdän sänkyyn.
Ihanan raukee tuo elämän asenne, ei ole kaverit suorittamassa mitään…..
ja jopa matkustajat osaavat ottaa saman ajatusmallin, niin mitähän se hermoilu olisi tossa auttanut :))))
t. byrokratian suorittaja 8 neliön huoneesta = kateellinen !
i love your blog, i have it in my rss reader and always like new things coming up from it.
Onneksi sulla ei ole kiire mihinkään, voi nauttia kaikesta eteentulevasta ihan rauhassa.
Käytiin muuten juuri syömässä siipiä Pesossa, toivottavasti ne oli jotain muuta kuin pulua!