Bangokissa nopea koneen ja kentänvaihto. Karbi town on majapaikka yhden yön. Kovinkaan paljoa ei keritä kylässä haahuilemaan, hieman iltaisella kävely ruokamarketilla joen varressa ja juomat baarissa jossa saamme jonkun verran infoa krabin ympäristöstä intialaiselta yrittäjältä. Viihtyisä aamupala paikka löytyy yllättäen kirjakaupan yläkerrasta. 3 hyllykköä ruotsalaista ja pari norjalaista kirjallisuutta on rappusten alapäässä, mutta ei saa systeri suomenkielistä lukemista tästä paikasta. Parin tunnin laivamatka Ko Lanta saarelle menee mukavasti kannella maisemia tiiraillessa. Kesken matkan on pari pysähdystä jossa osa porukasta siirretään pienenpiin veneisiin jolla kyyti jatkuu muille saarille.
Hyvinkin ärsyttävä joukko kyydintarjoajia on oikeasti iholla ennen kuin on päässyt edes laiturille laivasta, viittaamme moisille kinnasta ja lounaan jälkeen otetaan kyyti neidiltä joka päivysti ravintolan edustalla koko ruokailun ajan. Vaikka kartasta näytin mihin ollaan menossa kyyti toppasi hieman puolenvälin jälkeen. No ei ole tässä paina vaan eteenpäin, lisää rahaa pitäisi kuulemma maksaa kun onkin pitemmällä. Perillä maksan ennalta sovitun summan ja sanon että kyllä tiesit mihin ollaan menossa jo alun perin. Eipä onnistunut tuo huijaus tällä kertaa
Saaren eteläpäässä khlong khong rannalla oleva lanta palace hotellin huone on ehkä jo parhaat päivänsä nähnyt, mutta hotellin ranta ja erityisesti ruoka Sea captain baarissa saa erityis kiitokset erittäin maistuvista aterioista.
Pärrällä kierrämme saaren helpostikkin päivän aikana ja toisella puolella saarta vanhaan kaupunkiin pystytellään lavaa ja koristeita seuraavana päivänä alkavaa lanta lanta festivaalia varten jossa emme kumminkaan lähde seuraavana päivänä enään käymään, tarjolla olisi ollut kansantansseja ja ruokaa, hyvä sinänsä ettei toiselle puolta saarta enään pimeässä lähdetty, sillä ukkosmyrsky ryömii saaren yli seuraavan iltana.
JEE!! Pääsee jopa pulahtamaan pinnan alle ensimmäisen kerran tässä lähistöllä Ko Haa saarille suuntaa retki jossa pääsen tekemään pari sukellusta. Sillä välin Sari kastelee räpylänsä ja snorklailee lähistöllä. Näkyvyys on paikoin loistava 25m, vaikka niitä kilpikonnia ei nyt Sarin linsseihin osunutkaan oli päivä viihtyisä ja pinnan alla riitti kohtuullisesti nähtävää. Siitä pikku bussiin ja kun hieman silmiä ummisti oltiin jo seuraavalla topilla. Ao Nang Jossa aika kuluu rannalla kävellen ja pulikoiden vedessä, joka ei edes viilennä paahteessa. Tuulta ei ole ja lämpötila kohoaa 36 asteeseen ja vesi on sen 30c. Kokonaisen jääkaapikylmän tuoreen ananaksen saa pilkottuna mukaan 60 centin hintaan hieman hiljaisemmasta katukeittiöstä. Kerkeämme vielä pitkähäntäveneen kuskaamana käymään läheisellä Railay rannalla päivän aikana.
James bond saari ja muut turistihoukuttimet saavat jäädä tulevaisuuteen , vaikka en usko tänne enään tulevani. Sarin loman loppu häämöttää ja koittaa napata auringon mukaan kotiin viemisiksi.
Ehkä Kaipaan matkalta hieman muuta kuin suomenliput katukahviloissa ja Jukkapoika soimassa reggaebaarissa joka ao nangin keskustassa korviimme kantautui, kai sitä pottumuusia ja lihapulliakin olis löytynyt jostain lähistöltä. Bangkok ja puolipäivää ostoksille, ostari ja sen jälkeen ostari… puhelin piippaa 22000 askelta.Jossain näistä monista siam alueen myymälöistä Levähdän kahvilassa tovin vanilja laten ääressä, kun systeri tekee viimoiset ostoksensa. Aamulla vielä saattelen Sarin läheiselle metroasemalle kun törkeesti hän hylkää pikkuveljen yksin jatkamaan matkaa. Tarvii kuulemma töihin mennä ensi maanantaina. Surussa päin palaan yksikseni hotellille, suunnittelemaan matkan jatkoa. Bisnettiluokassa paluu oli ilmeisen mukava, vaikka lento kolmisen tuntia olikin myöhässä. Olipas enemmän aikaa juoda viiniä ja nauttia muista antimista loungessa:)
Terveiset Suomesta! Sari vinkkas sun blogin Vietnamin Bon Bien resortin uima-altaalla 🙂 Kiitos aamiasseurasta ja nauti sä ihanasta reissaamisesta! t. Reetta